Mitä yksi ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tämä on lähtökohta ja kaiken ydin, erittäin ajankohtainen kysymys niin kymmenen vuotta sitten, kuin nytkin. Beavanin kirja kertookin siitä, miten hänen perheensä pyrkii vuoden ajan elämään niin, että ympäristö kuormittuu mahdollisimman vähän. Todella, todella mielenkiintoinen aihe ja varmasti sellainen, mitä moni pyörittelee tälläkin hetkellä mielessään. Omassa päässäni ainakin on viime aikoina pyörinyt tavallista enemmän kierrätys, kasvisruoka, ekologiset valinnat vaatteissa jne. En elä niin ideaalissa tilanteessa, että voisin tehdä pelkästään hyviä ratkaisuja, mutta olen pyrkinyt erityisesti tämän vuoden aikaan herättelemään myös tytärtäni pohtimaan kulutusta ja erityisesti kierrätystä. Olemme käyneet pitkiä keskusteluja mm biojätteestä.
Mutta takaisin aiheeseen! Kaikenkaikkiaan pidin kirjasta, minusta se oli suurimmaksi osaksi hauskaa luettavaa, vaikka toki tilastot (jotka tähän päivään mennessä ovat varmasti muuttuneet) järkyttivät. Oli jännittävää seurata miten pienistä valinnoista lähdettiin kohti aivan älyttömiä muutoksia. Pienillä muutoksilla tarkoitan mm hissien käytön pois jättämistä, asia jota en ole koskaan miettinyt. Fiksuahan se olisi meidänkin mennä portaita, varsinkin kun asumme neljännessä kerroksessa.
Lopulta kirja on kuitenkin hyvin kaukana siitä arjesta mitä esimerkiksi minä elän, en hae noutokahveja, harvoin tilaan ruokaa kotiin ja me syömme myös lanttua joka oli uusi suorastaan eksoottinen löyty Beavanille. Kesällä asioimme paljon torilla, viime kesänä aloittelimme salaattien ja yrttien kasvatusta parvekkeella. Mutta on pakko sanoa, että esimerkiksi ilman sähköä emme tulisi toimeen. Omaa kulutusta ja toimintaa on kuitenkin kaikkien hyvä miettiä ja tällaiset kirjat antavat siihen paljon aihetta. Mistä sinä olet valmis luopumaan?
ps. jos kirja ei iske, on olemassa myös dokumentti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti